Työviikko alkoi iltavuorolla maanantain vapaan jälkeen. Melko perusiltavuoro, paljon perushoitoa. Lääkkeiden antamista, päivällisen laittamista, iltapesuja ja yöpukuja. Yhdessä paikassa asiakkaalla on nesterajoitus ja pääsin täyttämään ja laskemaan päivän nestelistaa. Kyseinen asiakas on ns "vesijuoppo" ja kaikki hanat on joko suljettu teipillä tiukasti tai hanan kahvat on piilotettu. Asiakkaalle annetaan juotavaa vain hoitajan läsnäollessa. Päivän max nestemäärä hänellä on 2l ja suolaa pitää lisätä kaikkeen mahdolliseen mitä hän syö. Puurokin tehtiin niin suolaiseksi, että itsellä suuta kuivasi edes ajatuskin sen syömisestä :D
Heti perään keskiviikkona toinen iltavuoro. Mä kyllä tykkään näistä iltavuoroista, on paljon rauhallisempia kuin aamuvuorot. Tänään oli ensimmäinen "jalaton" asiakas. Mulla on tähän asti kaikki asiakkaat ollu omilla jaloilla kulkevia tai rollalla kulkevia. Siispä siirtoja pyörätuoliin ja tuolista pois ei ole tätä ennen ollut ollenkaan. Nyt olisi pitänyt siirtää pitkä normaalipainoinen mies matalasta nojatuolista pyörätuoliin ja siitä vessaan. Ei toivoakaan! En osannut, ei ollut minkäänlaista tekniikkaa millä olisin lähtenyt yrittämään. Mies oli varmasti 20cm pidempi ja ainakin 20kg painavampi kuin minä. Nojatuoli oli matala ja mies ei itse edes yrittänyt auttaa. Pyysin ohjaajaani auttamaan ja hän sai asiakkaan nostettua ylös. Sain kyllä ripitystä osaamattomuudestani :( Koulussa ei olla harjoiteltu siirtoja, muuten kuin sänkypotilaalla. Yhdellä fyssarin luennolla käytiin, mutta siellä esiteltiin lähinnä apuvälineitä. Kuulemma pitäisi osata, on ihan perusasioita. No ymmärränhän minä sen, mutta kun ei ole tullut tässä kahdessa viikossa eteen asiakasta jota pitäisi nostaa niin enhän minä ole päässyt harjoittelemaankaan!
Vuodepesun sentään osasin sekä käännellä ja kuivittaa asiakkaan vuoteeseen. Tosin tästä ei kiitosta herunut, ohjaajani on aika niukkasanainen tänään. Tänään meillä on kaksi katetrointia, siis sama asiakas, mutta katetroidaan ensin iltapäivällä ja myöhemmin illalla juuri ennen nukkumaanmenoa. Ekalla kerralla ei tullut mitään, asiakkaalla on suurentunut eturauhanen ja katetrihan tökkäsin siihen heti. Ohjaajani täytyi ottaa katetri ja laittaa se loppuun. Seuraavalla kerralla uskalsin vähän rohkeammin "runnoa" katetria, mutta vieläkään en saanut sitä ihan loppuun asti. Nyt sentään sain tehtyä katetroinnin loppuun itse vaikka ohjaaja hieman auttoikin. Vähän hirvittää että ens viikolla mun pitäis osata tehdä tämä ihan yksin, kun nyt en saanut onnistunutta suoritusta tehtyä. Samalle asiakkaalle sain pistää vielä Klexane napapiikin. Siinäkin kuulemma jäin turhaan ihmettelemään. Ei kovin onnistunut iltavuoro :( Olisi kiva saada kannustusta ja kehuja silloin tällöin.
Torstai ja perjantai oli aamuvuoroja. Torstaina oli pari suihkutuoli suihkutusta. Ihana herra joka osasi tosi hyvin opastaa miten haluaa ja kuinka kannattaa toimia <3 Hänellä oli näppärä "turneri" kääntö- ja nousutuki. Tälläisia saisi olla muillakin asiakkailla! Säästäisi hoitajan selkää ja tukisi asiakkaan omaa aktiivisuutta enemmän kun passiivinen nostettavana oleminen! Tein muutamia jalkahoitoja ja rasvauksia, villoja varpaiden väliin ja comprilan sidoksia parille asiakkaalle. Tänään on tälläinen hygieniapäivä :) Pääsin myös seuraamaan verinäytteen ottamista ja lihaspistoa. Minun oli tarkoitus päästä itse pistämään, mutta iäkäs mt-asiakas oli kovasti hoitokielteinen ja oli työn ja tuskan takana saada pistäminen ylipäänsä onnistumaan. Oli parempi että ohjaajani teki sen.
Perjantaina ohjaajani oli aamusta asti todella pahalla päällä. Hän kiukutteli minulle ja hoki kokoajan että olen liian hidas toimissani. Meillä oli aamusta pari 15 min pikakäyntiä joilla vain mitattiin vs, RR ja pistettiin insuliini. Mielestäni toimin ihan suht ripeästi, mutta ohjaajani mielestä olin toivottoman hidas. Itsekin stressaannuin ja hätäännyin kun kokoajan hoputetaan. Yhdellä asiakkaalla en heti saanut verta tulemaan niin sain siitä melkoisen läksytyksen. Sama asiakas halusi insuliinin pistettäväksi reiteen jossa oli paljon suonikohjuja ja pinnassa olevia verisuonia ja yritin keksiä paikkaa mihin pistäisin. Ohjaajani tästä hermostui ja sanoi että ei saa pistää verisuoniin, tiedän sen kyllä enkä ollut pistämässäkään. Perjantai oli henkisesti rankaa päivä. Loppupäivästä oli vielä erittäin haastava suihkuasiakas. Mt-potilas jota ei olla saatu suihkuun kolmeen viikkoon! Rouva kertoo pallosalaman iskeneen häneen kolmesti ja vieneen jaloista voimat. Todellisuudessa rouvan jaloissa tai muussakaan fyysisessä kunnossa ei ole mitään vikaa, vaan heikkous on psyykkistä. Saimme tiukasti käskyttämällä ja kannustamalla rouvan yläkertaan suihkuun. Rouva kovasti kiukutteli ja väitti ettei pysty portaita kulkemaan. Hyvin se kuitenkin sujui sekä ylös että alaspäin kunhan vaan tiukasti kannustettiin. Suihkun jälkeen rouva oli selkeästi reippaampi ja kävi jopa syömään lounasta. Pääsin laittamaan paplareita rouvan tukkaan, en ole ennen sellaista tehnytkään. Myös tämä hermostutti ohjaajaani, mutta sain sentään yrittää. Päivän viimeinen asiakas olikin jo tuttu mt- potilas jolla on todella hurjat paine- ja säärihaavat. Ensin odotimme yli tunnin että asiakas suostui hoidettavaksi. Kun viimein pääsimme asiaan, asiakas laittoi puhelimesta jonkun herätysliikkeen saarnan pyörimään ja sen tahdissa sitten hoidettiin haavoja. Pääsin itsekin osallistumaan ja hoitamaan yhden pienemmän, jo paremmassa kunnossa olevan haavan. Haavat vuotavat runsaasti vihertävää kudosnestettä. Haavoissa muhii ESBL ja MRSA- bakteerit ja olimmekin suojautuneet asiaankuuluvalla tavalla. Asiakkaalla menee suuret määrät kovia kipulääkkeitä, mm. OxyNormia nestemäisenä. Käynnin aikana myös tuli pyyntö että tekisin huomenna palkallisen työpäivän kun porukkaa on taas sairaana. Tästä ei ohjaajani oikein pitänyt ja tuhisinkin kiukuissaan, että ei hänkään ihmeisiin pysty... Aika huonolla fiiliksellä olen kyllä nyt aloittamassa oppisopimusta, kun en ole lainkaan saanut palautetta tai kannustusta.
Lauantaille oli laitettu minulle pelkkää perushoitoa. Aamupesuja, lääkkeiden antamista, aamupalaa ym. Yksi vuodepotilas piti kuivittaa vaimon avustuksella. Kyseinen asiakas on syvästi alzheimerpotilas ja hänellä on paljon harhoja ja levottomuutta. Yön aikana asiakas oli ulostanut ja sotkenut itsensä ja vuoteensa. Rouva oli parhaansa mukaan siivonnut sotkua, mutta siivosimme sitten loput yhdessä. Asiakas kovasti vastustelee ja yrittää huitoa käsiämme pois. Saamme kuitenkin sotkut siivottua ja rouva on kovin kiitollinen avusta. Jutellaan vielä hetki rouvan kanssa ja hän sanoo soittavansa lääkärille ja kysyvänsä helpotusta miehensä levottomuuteen ja harhoihin. Rouva kovasti kiittelee ja kehuu minua rauhalliseksi ja osaavaksi. Tuli hyvä mieli :) Toiseltakin asiakkaalta saan kiitosta ja kehuja kun olen niin reipas ja kätevä, ehkä mä en ihan niin surkea ole kun alkuviikko antoi ymmärtää! Yhden hankalan asiakkaan saan alapesuille ja vaipanvaihtoon. Hän ei millään olisi halunnut lähteä pesuille vaikka vaipassa oli haiseva kakkakin. No onnistuihan se sentään ja oli kovin hyvillään loppujenlopuksi, sain jopa halin ja toiveen tulla uudestaan pian :) Tänään oli ihania hyväntuulen -asiakkaita! <3 Viimeiselle asiakkaalle asti olin ihan aikataulussa, mutta keskustasta oli lauantai-iltapäivällä ihan mahdotonta löytää parkkipaikkaa! Siinä menikin sitten aikaa etsiessä ja kävellessä asiakkaan luokse niin paljon että olin puoli tuntia aikataulusta myöhässä. Mutta ei se onneksi asiakasta haitannut, heillä oli vieraita kylässä, enkä sen kummemmin jäänyt häiritsemään. Tarkastin vain että lääkkeet oli otettu ja toin asiakkaalle lasin juotavaa sekä tein muutaman voileivän illaksi jääkaappiin odottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti