1. viikko kansantauteja

Ihanaa kun vihdoin päästiin harjoittelemaan toimenpiteitä ja tutustumaan välineisiin sekä labraluokkaan! Nuket on tosi pelottavia 😨😁
Meidän ryhmän aihe tällä viikolla oli allergia, astma ja COPD, eli keuhkoahtaumatauti. Anatomian ja fysiologian osalta tutustuimme keuhkoihin ja hengityselimistöön. Toimenpiteinä meillä oli liman imeminen nielusta, PEF- mittaus, happisaturaatio, hapenantovälineet, asentohoito sekä nielutuubin asettaminen. Allergiasta, astmasta ja COPD:sta löytyy netistä paljon tietoa esim: Käypähoito suositukset sivustolta.

Hengityselimistö

Kuvia toimenpiteistä:

Mielenterveys ja päihteet

Katsoimme tunnin aluksi puhuttelevan videohaastattelun masennuksesta ja siitä selviytymisestä. Videossa nuori nainen kertoi omasta taistelustaan masennuksen kanssa ja siitä selviämisestä hoitojen avulla. Lisäksi meillä kävin tunnin lopuksi päihdekuntoutuja, nuori nainen joka oli vuosi sitten päässyt irti huumeiden käytöstä. Hänen kertomuksensa huume-elämästä oli rankkaa kuultavaa.

Yleisimmät mielenterveysongelmat:

Masennus ei välttämättä näy lainkaan ulospäin ja masentuneella henkilöllä saattaa olla ulkoisesti kaikki hyvin. Ajoittainen alavireisyys kuuluu normaaliin elämään, mutta masentunut henkilö tuntee mielialansa huonoksi suurimman osan ajasta. Masennus on pitkäaikainen tila. Masennus voi johtua ulkoisista tekijöistä, perhetaustasta, sisäisistä tekijöistä tai henkilöllä voi olla perinnöllinen taipumus sairastua masennukseen. Masennus voi olla pitkiä aikoja oireeton ja uusia jonkin ajan kuluttua

Masennuksen kulku:
1. Ennakko-oireet
2. Oireet
3. Diagnosointi
4. Remissio eli parantuminen

Masennus jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Hoitona käytetään SSRI- lääkitystä (eli serotoniinin takaisinottajia), terapiaa ja vaikeassa masennuksessa osastojaksoja. Vaikeassa masennuksessa henkilö voi olla suicidiaalinen, eli hänellä voi olla itsemurha-ajatuksia tai jopa psykoosi.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä henkilöllä vaihtelevat maaninen hyperaktiivisuus ja lamaannuttava masennus. Hoitona usein käytetään lääkitystä, osastojaksoja ja psykoterapiaa.

Skitsofrenia, eli sirpaloitunut mieli, eli "jakomielitauti" alkaa usein nuorella iällä. Henkilö menettää todellisuudentajun, ajattelutoiminta ja puhekyky voi heiketä, henkilö saattaa nähdä hallusinaatioita ja kuulla ääniä. Erilaiset aistiharhat, pakkoliikkeet ja persoonallisuuden rajut muutokset ovat tyypillisiä skitsofreenikolle. Hoitona lääkehoidon ja terapian yhdistelmä.

Ahdistuneisuushäiriö ja pakko-oireisuus, näihin lukeutuu valtava määrä erilaisia oireenkuvia, esimerkiksi paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja vaikkapa pakonomainen käsien peseminen. Fyysisten oireiden kirjo on myös yhtä laaja. Voi olla hikoilua, vapinaa, kuolemanpelkoa, rintakipuja, hengenahdistusta jne.
Pakko-oireinen henkilö toistaa jatkuvasti tiettyä toimintoa eikä esimerkiksi voi poistua talosta tekemättä tiettyjä rutiineja.
Paniikkikohtauksen laukaisee usein jokin ulkoinen tekijä ja fyysiset oireet ovat voimakkaat, henkilö saattaa esim luulla saaneensa sydänkohtauksen. Diagnostiikassa pyritään selvittämään kuinka häiritsevänä potilas itse kokee oireiden voimakkuuden. Hoitona lääkitys ja terapia.

Syömishäiriöissä potilaan suhde ruokaan ja omaan kehoon vääristyy. Näin ollen syöminen tai syömättömyys hallitsee henkilön koko elämää. Yleisimmät syömishäiriöt ovat

Anorexia Nervosa eli laihuushäiriö:

• ruumiinkuvan häiriö, jossa potilas näkee itsensä lihavana
• vakava sairaus, voi johtaa kuolemaan tai vammautumiseen
• kaloripitoisten ruokien välttely
• ylenmääräinen liikunta
• kehon peittäminen liian isoilla vaatteilla tai useilla vaatekerroksilla
• myös ylipainoinen voi sairastaa

Hoitona terapia, klinikat, ravitsemusneuvonta, painonseuranta. Voidaan käyttää myös tahdosta riippumatonta pakkohoitoa. Yleensä ei lääkehoitoa.

Bulimia Nervosa eli ruuan ahmimishäiriö: 

• yletön ruuan ahmiminen
• oksentaminen syömisen jälkeen
• suolihuuhteluita, ulostuslääkkeiden käyttöä, nesteenpoistolääkkeiden käyttö
• yletön liikunta

Usein oireenkuvassa voi olla piirteitä useista eri syömishäiriöistä ja henkilö voi poukkoilla anoreksian ja bulimian välillä. Syömishäiriöt puhkeavat yleensä nuorilla ja ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla.

Syövät ja avanne

Syövät jaetaan hyvänlaatuisiin ja pahanlaatuisiin syöpiin. Hyvänlaatuinen syöpä on paikallinen ja hidaskasvuinen eivätkä,hoitamattominakaan johda kuolemaan. Pahanlaatuisten kasvainten kasvu on nopeampaa, syöpäkasvaimet leviävät ympäriinsä ja ovat usein potilaalle kohtalokkaita. Kasvain saattaa myös vallata tilaa lähielimiltä ja aiheuttaa kipuja.

Naisten yleisimmät syövät:                                                          Miesten yleisimmät syövät:                 

1. Rintasyöpä                                                                                1. Eturauhassyöpä
2. Suolistosyöpä                                                                            2. Keuhkosyöpä
3. Keuhkosyöpä                                                                            3. Suolistosyöpä

Syöpä on solujen normaaliin vanhenemiseen liittyvä ominaisuus. Ihmisen solut ja kudokset uusiutuvat jatkuvasti. Vuosien kuluessa soluihin voi kuitenkin aiheutua muutoksia eri syistä, mm. karsinogeenien eli syöpää aiheuttavien aineiden vuoksi. Syöpäsolujen jakautuessa miljoonia kertoja ne muodostavat lopulta ison ryhmittymän, jota kutsutaan kasvaimeksi eli tuumoriksi.

TNM-luokitus eli syövän levinneisyys:

T =  Emokasvaimen koko (Tumor)
N = Missä määrin se on levinnyt läheisiin imusolmukkeisiin (Node)
M = Kauempana sijaitsevien etäpesäkkeiden (Metastaasien) olemassaolo

Syövät jaotellaan TNM-luokituksen perusteella levinneisyysasteisiin, joita on viisi (0, I, II, III, IV). Levinneisyysaste 0 tarkoittaa pientä paikallista syöpää, joka ei leviä. Levinneisyysasteen IV syöpä tarkoittaa laajalle levinnyttä syöpää tai syöpää, joka on lähettänyt etäpesäkkeitä.

Syöpätautien hoito:

• Kirurginen hoito, eli leikkaus
• Solunsalpaajat, eli sytostaatit
• Sädehoito
• Kemosädehoito, eli sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmä
• Täsmähoito, biologiset lääkkeet

Eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä. Todetaan usein kohonneesta PSA-arvosta laboratoriokokein. Lisäksi lääkäri tunnustelee manuaalisesti eturauhasen koon ja muodon. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia esim levinneisyyden selvittämiseksi. Oireita ei välttämättä ole lainkaan, mutta voi olla esim virtsaamisvaikeuksia, joka tosin voi viitata myös hyvänlaatuiseen eturauhasen liikakasvuun. Levinnyt syöpä voi aiheuttaa kipuja. Syövän tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä, mutta mieshormoni vaikuttaa sen syntyyn. Tupakointi ja ylipaino lisää riskiä, eturauhassyöpä on myös voimakkaasti perinnöllinen. Hoitona käytetään leikkausta jonka riskinä voi olla virtsanpidätys- ja erektiohäiriöt, sekä sädehoito joka voi ärsyttää peräsuolta ja virtsaputkea. Lisäksi käytetään hormonihoitoja tukemassa muuta hoitoa. Levinnyttä syöpää ei voida hoitaa vaan sitä pyritään hidastamaan ja potilaan elämänlaatua parantamaan. Aina ei kuitenkaan tarvita hoitoa, koska syöpä voi olla niin hitaasti etenevä, että se ei vaikuta potilaan elinajan odotteeseen.

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä sekä esiintyvyyden, että kuolleisuuden suhteen. Suurin syy on tupakointi. Muita mahdollisia syitä voivat olla asbesti, arseeni ym. Keuhkosyöpä huomataan usein vasta kun se on levinnyt jo pitkälle. Tyypillisiä oireita ovat jatkuva yskä, hengenahdistus, keuhkotulehdukset ja veriset yskökset.

Keuhkosyövän määrittely:
Pienisoluinen keuhkosyöpä lähettää etäpesäkkeitä eli metastasoi yleensä jo taudin alkuvaiheessa. Taudinmäärityksen aikaan valtaosalla potilaista on levinnyt tauti.

Ei-piensoluinen keuhkosyöpä

• Suurisoluinen keuhkosyöpä on harvinaisempi. Kasvain suurenee nopeasti ja leviää usein sairauden varhaisessa vaiheessa.
• Levyepiteelisyöpä on tyypillistä tupakoinnin aiheuttama ja se saa alkuunsa keuhkoputkesta.
• Rauhassolusyövän suhteellinen osuus keuhkosyövistä on länsimaissa suurentunut. Se on naisten yleisin keuhkosyöpä, ja useissa maissa se on keuhkosyövän päätyypeistä yleisin. Se liittyy usein tupakointiin, mutta tupakoimattoman potilaan keuhkosyöpä on lähes aina adenokarsinooma.

Ennuste on paras, jos syöpä on leikattavissa. Levinneessä syövässä keskimääräinen elinaika on lyhyempi. Pienisoluisessa syöpämuodossa hoitotulokset ovat huonommat kuin ei-pienisoluisessa. Tupakoinnin lopetuksen on todettu vähentäneen sairauden uusiutumistaipumusta.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Miehillä se on harvinainen. Seulonnat ja kehittyneet hoitomenetelmät ovat pienentäneet rintasyöpäkuolleisuutta. Yleisimmin rintasyöpää esiintyy rintatiehyissä tai rintarauhasissa, mutta se saattaa levitä myös muihin kudoksiin esim. luustoon, keuhkoihin, maksaan tai aivoihin. Rintasyövän ennuste on kuitenkin hyvä, 90% on elossa 5 vuoden jälkeen ja suurin osa paranee kokonaan.

Rintasyöpätyypit:

Rintasyövän esiaste eli intraduktaalinen karsinooma

• löydetään usein jo varhaisessa vaiheessa
• ei ole vielä varsinainen rinnan syöpäkasvain.

Tiehytperäinen eli duktaalinen rintasyöpä

• Syöpäsolut tunkeutuvat rintatiehyen sisältä ympäröivään kudokseen.

Rauhasperäinen eli lobulaarinen rintasyöpä

• Suurempi taipumus esiintyä molemmissa rinnoissa kuin tiehytperäisellä rintasyövällä.

Rintasyövän syyt:

• ei yhtä selkeää syytä
• perimä
• ravinto
• tupakointi, alkoholo
• hormonaaliset tekijät
• ylipaino
• synnytysten vähäisyys
• hormonihoidot (esim e-pillerit)
• perinnöllisyys (geenivirhe)

Miehillä perinnölliset mutaatiot aiheuttavat rintasyöpää. 

Rintasyöpää hoidetaan yleensä leikkauksella jossa pyritään poistamaan koko kasvain. Lisäksi käytetään sädehoitoa, sytostaatteja ja hormonihoitoja.

Rintojen tutkiminen säännöllisesti on tärkeää. Mammografiaseulontoja järjestetään paikkakunnasta riippuen 40- tai 50-69-vuotiaille naisille kahden vuoden välein. 

Suolistosyöpä eli kolorektaalisyöpä kuuluu kolmen yleisimmän syöpätaudin joukkoon. 

Suolistosyövän syyt:

• ylipaino
• alkoholinkäyttö
• tupakointi
• vähäinen liikunta
• runsas punaisen lihan syöminen ja eläinrasvojen käyttö
• suoliston pitkäaikaiset tulehdussairaudet
• periytyvä syöpäalttius

Suolistosyövän oireet:

• suolen toiminnan muutokset
• ripuli tai ummetus uutena oireena tai oireilu vaihtelevasti
• tunne ettei suoli tyhjene kunnolla
• suolitukos
• verinen uloste
• vatsakipu, johon liittyy suolen toiminnan muutos, varsinkin ummetuksen ja ripulin vuorottelu

Kun epäillään paksusuolen tai peräsuolen syöpää, tutkimukset aloitetaan peräsuolen loppuosan tunnustelulla. Lääkäri tunnustelee peräsuolta peräaukon kautta, etsii epätavallisia kyhmyjä ja huomioi mahdollisesti verisen ulosteen. Perusteellisemmat tutkimukset tehdään tähystyksellä, jossa suolesta otetaan koepala (kolonoskopia) tai röntgenillä. Ohutsuolen syövät tutkitaan lisäksi kapseliendoskopialla eli pienellä nieltävällä kameralla tai erikoistähystysmenetelmällä.

Hoitona käytetään leikkausta, sytostaatteja ja biologisia lääkkeitä. Sädehoitoa harvemmin, koska sen kohdistaminen on hankalaa.

Avanne on aukko vatsanpeitteessä jonka kautta on johdettu suolen loppuosa kehon ulkopuolelle. Virtsa tai uloste poistuu kehosta avanteen kautta. 

Hyvä video avanteen hoidosta

Muistisairaudet

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä sekä älyllisiä toimintoja. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Alkoholin käyttö lisää riskiä muistisairauksiin. Diagnoosien tukena käytetään erilaisia testejä. Lisäksi tehdään yleensä magneetti tai TT-kuvaus. Muistisairauksien etenemistä voidaan hidastaa terveillä elämäntavoilla. Muistisairaudet jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan.

Alzheimerin riskiä lisäävät:

• korkea ikä
• perinnöllisyys
• matala koulutustaso
• vähäinen henkinen ja fyysinen aktiivisuus
• yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen
• masentuneisuus
• alkoholinkäyttö
• tupakointi
• runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio
• aivovammat ja aivoverenkiertosairaudet
• korkea kolesteroli
• korkea verenpaine
• diabetes
• ylipaino

riskiä pienentävät:

• hyvä koulutus
• henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus
• säännöllinen liikunta
• omega-3-rasvahapot ja antioksidantit
• hormonikorvaushoito naisilla
• asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet
• kohonneen verenpaineen lääkehoito

Alzheimer potilaalle tyypillisiä oireita ovat esim: lähimuistin häiriöt ja vaikeus muistaa uusia nimiä tai sovittuja asioita. Tavaroiden hukkaaminen ja vaikeus liikkua erityisesti vieraassa ympäristössä sekä asioiden ja tapahtumajärjestysten sekoittuminen.
Taudin edetessä toimintakyky ja sairaudentunne heikkenevät. Sairastunut tarvitsee yhä enemmän
apua arjen toiminnoissa.
Myöhempiin oireisiin kuuluu esimerkiksi:
• hahmottamisen ongelmat
• kielelliset vaikeudet
• kätevyyden vaikeudet
• ajan ja paikan tajun heikkeneminen
• puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet sekä
• vaikeudet käyttää erilaisia välineitä

Alzheimerin taudissa aivojen hippokampus surkastuu pois. Hoitona käytetään lääkehoitoa.

Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Siihen liittyy muistivaikeuksien lisäksi sekavuutta, kätevyyden heikkenemistä, puheen heikkenemistä, tunnistamisvaikeuksia ja älyllisten toimintojen laskua. 

Verisuoniperäinen muistisairaus liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin
aivoverenkiertohäiriöihin. Se on toiseksi yleisin muistisairaus. 

Verisuoniperäisen muistisairauden riskiä lisäävät:

• kohonnut verenpaine
• sydäninfarkti
• tupakointi
• diabetes
• aivohalvaukseen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt

Lewyn kappale- taudille ei ole ennaltaehkäiseviä keinoja eikä sairautta parantavaa tai pysäyttävää hoitoa.

Sairaus aiheuttaa:

• tarkkaavuuden ongelmia
• avaruudellisen hahmottamisen vaikeutta
• Parkinson-oireita, kuten lihasjäykkyyttä ja kävelyvaikeuksia
• vireystilan vaihteluita
• hallusinaatioita ja harhaluuloja
• ohimeneviä tajunnanhäiriöitä

Ohimo-otsalohkon rappeuma aiheuttaa rajuja persoonallisuuden ja käytöksen muutoksia. 

Toimi muistisairaan kanssa rauhallisesti, kannusta ja puhu hänelle myönteisesti. Puhu ja kommunikoi kuin aikuiselle ihmiselle. Älä pakota, mutta toimi rauhallisen päättäväisesti. Muistia voi aktivoida ja ylläpitää esim erilaisilla peleillä, keskusteluilla, vitseillä ja rutiinien rikkomisella.