Lakiviikko

Toinen viikko hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämistä oli pääasiassa lakiasioita. Tärkeää, vaikeaa, kuivaa ja hankalaa. Siinäpä tämä viikko tiivistettynä. Itselleni lakitekstien ymmärtäminen ja sisäistäminen on todella haastavaa, en millään jaksaisi keskittyä aiheeseen ja siitä tulee pakkopullaa. Aihe on kuitenkin hurjan tärkeä ja valtavan laaja, joten ei muuta kun kimppuun vain!

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Tässä laki kokonaisuudessaan

Laista löytyy:

- Lain tarkoituksena on varmistaa alalla työskentelevien riittävä koulutus ja osaaminen

- Valvonta jonka hoitaa Valvira, aluehallintovirastot ja alalla toimivat yksiköt ja yritykset

- Yhteiset toimintatavat ja yhteistyö

- Tähtää potilasturvallisuuden parantamiseen ja laadun ylläpitämiseen

- Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja), luvan saanut ammattihenkilö (lääkäri) ja nimikesuojattu ammattihenkilö (lähihoitaja)

- Laki määrittelee kuka voi toimia ammatissa ja millä tavoin, myös ulkomailla koulutuksen saaneiden henkilöiden lupakäytännöt ja vaatimukset löytyvät laista. Valvira myöntää luvat.

- Kuka saa määrätä reseptejä ja tehdä diagnooseja (Lääkäri, hammaslääkäri, luvat saanut sh)

- Ammatilliset velvollisuudet: päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja kärsimyksen lieventäminen.

- Velvollisuus ilmoittaa syntymästä ja kuolemasta

- Potilasasiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen sekä niihin sisältyvien tietojen salassapito

- Salassapitovelvollisuus

- Täydennyskoulutusvelvollisuus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

- Kielitaito

- Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

- Ilmoitusvelvollisuus

- Vakuuttamisvelvollisuus

- Terveydenhuollon henkilöstön valvonta kuuluu Valviralle, lisäksi se pitää ja ylläpitää keskusrekisteriä

- Laissa on myös määritelty turvaamistoimenpiteet jos on epäilystä terveydenhuollon henkilön kyvystä toimia ammatissaan

- Laki myös määrittää sanktiot ammatissa tapahtuneille rikkeille, rikkomuksille ja rikoksille

JulkiTerhikki

Valvira ylläpitää Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä, JulkiTerhikkiä. Se on julkinen tietopalvelu joka perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuihin lakeihin ja asetuksiin. Tietopalvelusta löytyy terveydenhuoltoalan ammattihenkilön henkilötietojen lisäksi hänen rekisteröintinumeronsa sekä tiedot hänen ammattipätevyydestään ja mahdollisesta ammattioikeuden rajoittamisesta tai poistamisesta.

Valvira

Valvira valvoo toiminnan asianmukaisuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä alkoholielinkeinon ja ympäristöterveydenhuollon saralla. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja myöntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla lupia.
-sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistus, nimikesuojaus ja määräaikaiset luvat
-terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminta
-sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toiminta
-sosiaalihuollon toimintayksiköiden toiminta
-kudosluvat
-lupa toimia alkiotutkimusta tekevänä laitoksena
-raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisluvat
-hedelmöityslain mukaiset luvat
-adoptioasiat
-terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaatimuksenmukaisuus ja turvallinen käyttö

Ammattieettiset velvollisuudet

Potilaan oikeuksissa määrätään antamaan potilaalle ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittavaa kohtelua. Ihmisiä ei tule asettaa eri asemaan terveydentilan, iän tai vammaisuuden perusteella ja hoitoa on saatava yhdenvertaisesti asuinkunnasta riippumatta. Potilaan itsemääräämisoikeus tulee muistaa ja hänelle tulee antaa tiedot terveydentilaa, hoidon merkitystä ja hoitovaihtoehtoja koskien.

Laki Sosiaalihuollon ammattihenkilöstä

Tässä laki kokonaisuudessaan

Laki on sisällöltään hyvin samankaltainen kuin laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä. Laista löytyy vastaavat tiedot riittävästä ammatillisesta osaamisesta, kouluttautumisesta, velvollisuuksista, vastuista ja rangaistustoimenpiteistä. Erona on se, että laki koskee sosiaalipuolella työskenteleviä henkilöitä jolloin myös ammattinimikkeet ovat erilaiset. Lisäksi sosiaalipuolella ei ole lain mukaan lääkkeenmääräämisoikeutta vaan se on vain terveydenhuollon ammattihenkilölaissa määrätyillä henkilöillä.

JulkiSuosikki

JulkiSuosikki on sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri, josta löytyy kaikki samat tiedot kuin JulkiTerhikistäkin. Opiskelijan kannattaa liittyä opintojen päätyttyä molempiin rekistereihin samaan aikaan, jolloin maksu menee vain yhden kerran.

Sosiaalihuollon ammattieettiset velvollisuudet

Eettiset linjaukset edellyttävät seuraavat taidot:
• Sosiaaliset taidot
• Objektiivisyys & selkeys
• Riippumattomuus
• Kriittinen tietoisuus
• Vastuuntunto
• Yhteistyökyky
• Eettinen rohkeus
• Luovuus
• Käsitys oikeuden mukaisuudesta
• Arvostelukyky & harkinta
• Sietokyky ja kyky ajatella laaja alaisesti
• Empaattisuus, herkkyys tarpeiden tunnistamisessa & tilannetajua
• Kunnioittava asenne, ystävällisyys ja tasapuolisuus ihmisten kohtelussa (Talentia)

Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Tässä laki kokonaisuudessaan

Lain tarkoituksena on:

- Parantaa mahdollisuutta saada laadukkaita palveluita ja ohjausta yksilöllisesti ja omia tarpeita vastaavasti riittävän ajoissa

- Mahdollisuutta osallistua omaa elämää koskeviin päätöksiin

- Mahdollisuutta vaikuttaa palveluiden sisältöön, toteuttamistapaan ja valintoihin

- Tukea hyvinvointia, terveyttä,  toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Palvelutarpeen arviointi

Arvioinnissa selvitetään vanhuksen tarvetta esim kotihoitoon, laitoshoitoon, apuvälineisiin, omaishoitoon, kuljetuspalveluihin jne. Tarpeen arviointi tehdään RAI-lomakkeen avulla. Lomakkeella selvitetään esim psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Lomakkeeseen kirjataan asiakkaan omahenkinen jaksaminen, fyysiset sairaudet, läheisten jaksaminen ym. Tämän avulla kartoitetaan tarvetta lisätutkimuksille ja myönnetään tukea.

Hoitotyöprosessi ja Vastuutoimintamallit

Hoitotyönprosessin kuvaus:

1. Hoidontarpeen kartoitus.
Asiakkaan tiedot tarkistetaan
Hoidontarpeiden tunnistaminen.
Hoidon syy, nykytila, Diagnoosi, lääkehoito, ongelmat.

2. Hoidon suunnittelu ja tavoite.
Suunnitelman kirjaaminen.
Mitä asiakas haluaisi/ odottaa tapahtuvan, hänen hoidossaan.
Toimintakyky, terveyteen vaikuttavat tekijät.
Tavoitteet kirjataan tärkeysjärjestyksessä.

3. Hoidon toteutus.
Toimitaan tavoitteiden suuntaisesti.
Konsultaatio, tutkimukset, toimenpiteet, apuvälineet, kuntoutus,
Hoitotyön toiminnot.

4. Hoidon arviointi.
Arvioidaan tavoitteiden saavutettavuus.
Päivittäismerkintä, väliarvio, loppuarvio.
Toteutus ja arviointitulokset, hoidon tulokset.
Jatkohoito.
Hoidon kartoitukseen

Hoidon tarpeen kartoituksessa käytettäviä mittareita:

RAI, esitelty aiemmin

RAVA: myöskin iäkkäille suunniteltu toimintakykyä mittaava tutkimus

MMSE: Kognitiivista toimintakykyä mittaava minitesti

Vastuutoimintamallit

Vastuukeskeinen toimintamalli on jo vanhentunut toimintamalli jossa jokaiselle hoitajalle on määrätty tietty vastuualue jonka hän tekee. Käytetään nykyään enää lähinnä päivystyspoliklinikoilla. 

Yksilövastuinen toimintamalli on uudempi toimintamalli jossa asiakkaalla on omahoitaja joka on vastuussa potilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Toimintamalli on asiakaslähtöisempi.

Tiimityöskentely Terveydenhuollossa tiimi on moniammatillinen työryhmä, joka tekee tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä yhteistyötä toteuttaakseen perustehtävän haasteet ja saavuttaakseen yksilöä paremmin yhdessä sovitut tavoitteet.

Salassapito ja tietoturva

Salassapitoon ja tietoturvaan liittyviä lakeja on lukuisia.
- Suomen perustuslaki
- Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista
- Henkilötietolaki
- Lait terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista
- Terveydenhuoltolaki

Kaikkien näiden lakien tarkoitus on toimia potilaidemme parhaaksi, niiden tunteminen osa hyvää potilaan hoitoa, niiden tunteminen tärkeää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden oikeusturvan sekä työn teon kannalta.

Lait toimivat rinnakkain ja hierarkisesti niin, että ylempi laki syrjäyttää aina alemman. 

Lakien toteuttamista valvovat seuraavat toimielimet:

• Valvira, eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
• THL, eli terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• TTL, eli työterveyslaitos
• FIMEA, eli lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus
• STUK, eli säteilyturvakeskus
• AVI, eli aluehallintavirasto
• SAMU, eli sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta sekä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta
• STEA, eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus

Potilastietorekisteri

Potilaiden hyvän hoidon toteuttaminen edellyttää, että hoitavalla henkilökunnalla on hoitosuhteen kanssa käytettävissä laajat tiedot potilaan terveydentilasta ja hänelle tehdyistä tutkimuksista. Tämän takia on luotu potilastietorekisteri.

Potilaasta kerättyjä tietoja saa käyttää ja tutkia vain hänen hoitoonsa osallistuvat terveydenhuollon henkilöt. Tietojen tutkimista valvotaan. Potilastietojen käyttö ei edellytä potilaan suostumusta, mutta potilas voi kieltää tietojensa luovuttamisen toiselle taholle. 

Potilaalle on tieto potilastietorekisteristä, tietojen käsittelystä ja hänelle on annettava mahdollisuus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus.

Salassapito

Kenellä on oikeus käsitellä ja nähdä potilastietoja:

- Potilasta hoitava terveydenhuollon henkilö siltä osin kun hän tietoja tarvitsee

- Potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella salassa pidettäviä tietoja voidaan  antaa toiselle viranomaiselle ja yksityiselle palveluntuottajalle vain sellaisten asioiden tiimoilta, kuin se on tarpeen asiakkaan hoidon tai huollon toteuttamisessa.

- Tietoja voidaan luovuttaa tieteelliseen tutkimukseen

- Omaisilla on oikeus saada tietoja läheisen kuoleman jälkeen, jos epäillään esim. hoitovirhettä

Kaikilla potilaan tietoja käsittelevillä on VAITIOLOVELVOLLISUUS

Tietosuojavinkkejä henkilöstölle:

• Lue huolellisesti läpi asiakas- tai potilastietojen käsittelyohjeet, jotka olet saanut vastaavalta johtajalta.
• Käsittele asiakas- tai potilastietoja vain työtehtävien edellyttämissä tilanteissa.
• Kunnioita asiakkaiden ja/ tai potilaiden ja työkavereiden yksityisyyttä. Näin saat ylläpidettyä luottamusta.
- Varo paljastamasta ulkopuolisille luottamuksellisia tietoja työpaikan ulkopuolella, vaikkapa sosiaalisessa mediassa.
- Lukitse tietokone aina, kun se ei ole valvonnassasi.
- Hävitä tietosuojattava jäte asianmukaisesti ja pyydetyllä tavalla.
• Älä hätäänny, jos jotain poikkeavaa tapahtuu vaan kerro välittömästi esimiehelle/tietosuojavastaavalle tapahtuneesta.

Omavalvonta ja kestävä kehitys

Omavalvontasuunnitelma

- Laadun ja kehittämisen työväline

- Potilas saa laadukasta ja turvallista terveydenhuoltoa

-  Kertoo miten toimitaan jos palvelu ei jostain syystä toteudu

- Tai asiakasturvallisuus vaarantuu

- Tavoitteena on henkilökunnan jatkuva oma itsearviointi

- Asiakaspalaute

- Toiminta- ja menettelyohjeet

- Julkinen asiakirja

- Lakisääteinen

Omavalvontasuunnitelman tulisi pitää sisältää:

• Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot
• Toiminta-ajatus. Arvot ja toimintaperiaatteet
• Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt
• Asiakkaan ja omaisten osallistuminen ja asiakaspalaute
• Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet

• Henkilöstö
• Toimitilat, laitteet ja tarvikkeet
• Asiakasturvallisuus
• Asiakkaan asema ja oikeudet
• Palvelun/yksikön asiakastyön laadun varmistaminen
• Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen
• Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma
• Alihankinta tuotettujen palvelujen omavalvonta
• Omavalvonnan toteuttamisen seuranta ja arviointi

Kestävä kehitys

1. Ekologinen

• Toimintatapojen yhdenmukaisuus
• Toimintatapojen ekologisuus
• Kertakäyttövälineiden järkevä käyttö (huom aseptiikka ja potilasturvallisuus)

2. Taloudellinen

• Ennalta ehkäisevä ravitsemus-, terveys- ja liikuntakasvatus
• Hyvinvointiteknisten ratkaisuiden hyödyntäminen
• Työturvallisuudesta ja asiakasturvallisuudesta huolehtiminen

3. Kulttuurinen

•  Identiteetin vahvistaminen
• Erilaisten kulttuureiden tuntemus ja erilaisuuden arvostaminen
•  Erilaisten kulttuurien tukeminen ja kehittymisen mahdollistaminen
  

4. Sosiaalinen

• Osallisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksien edistäminen
• Monipuolisten sosiaalisten tapahtumien ja aktiviteettien järjestäminen
• Kaikkien asiakkaiden kohteleminen tasa-arvoisesti
• Syrjäytymisen ehkäisevä toiminta

Potilasasiakirjat, rakenteinen kirjaaminen ja raportointi

Laki potilasasiakirjoista

Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät potilaan terveydentilaa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja.

• potilaan esitiedot
• nykytilanne
• tutkimustulokset
• päätelmät
• diagnoosi
• hoitosuunnitelma

Potilaskertomuksessa tulee olla seuraavat perustiedot:

1) potilaan nimi, syntymäaika, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot;
2) terveydenhuollon toimintayksikön tai itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön nimi;
3) merkinnän tekijän nimi, asema ja merkinnän ajankohta;
4) saapuneiden tietojen osalta saapumisajankohta ja lähde;
5) alaikäisen potilaan osalta huoltajien tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot sekä täysi-ikäiselle potilaalle määrätyn laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot.

Potilasasiakirjoista tulee ilmetä tarvittaessa myös seuraavat tiedot:

1) potilaan ilmoittaman lähiomaisen tai muun yhteyshenkilön nimi, mahdollinen sukulaisuussuhde ja yhteystiedot;
2) potilaan äidinkieli tai asiointikieli;
3) potilaan ammatti;
4) potilaan työnantajan vakuutusyhtiö, jos kyseessä saattaa olla työtapaturma tai ammattitauti;
5) vakuutusyhtiö, jos hoidon mahdollisesti maksaa vakuutusyhtiö;
6) tietojen luovuttamista koskevat potilaan suostumukset.

Potilasasiakirjojen merkinnät:

• selkeitä
• ymmärrettäviä
• virheettömiä
• vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä
• tietojen lähde merkittävä, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin
• asiakirjan laatijan allekirjoitus

Merkintöjä potilasasiakirjoihin saa tehdä:

• Hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt
• Hoitoon osallistuva opiskelija (esimies/ohjaaja tai vast. varmentaa)
• Sairaankuljetukseen osallistuvat henkilöt

OmaKanta

1. Voidaan hyödyntää aikaisempia tutkimustuloksia ja välttää turhia hoitotoimenpiteitä.
2. Tiedonkulku paranee.
3. Omia terveystietoja voi seurata helposti Omakannasta.
4. Potilastietojen käytettävyys tukee potilaiden mahdollisuutta valita hoitoyksikkönsä.
5. Mahdollistaa toimivat hoitoketjut kaikkien toimintayksiköiden välillä.
6. Potilas vaikuttaa itse siihen, kuka käyttää hänen potilastietojaan.
7. Ajantasainen tieto luo potilasturvallisuutta.
8. Tiedot ovat turvassa: tiedonsiirto on suojattua, ammattilaiset tunnistetaan varmennekortilla, lokitietoja seurataan.

Rakenteinen kirjaaminen

Potilaskertomuksen rakenteistamisella pyritään helpottamaan potilastiedon kirjaamista sekä kirjatun tiedon jatkokäyttöä. Tämä tarkoittaa, että kirjaaminen tehdään kansallisten ohjeiden mukaisesti ja se sisältää yhdenmukaiset rakenteet:

• näkymät
• hoidon vaiheet
• otsikot
• keskeiset rakenteiset hoitotiedot
• vapaamuotoinen teksti

Mitä hyötyä:

• Luettavuus paranee
• Virheiden riski pienenee
• Kaikille sama ajantasainen tieto
• Helpottaa omavalvontaa
• Tukee raportointia
• Ymmärrettävä kieli

Palvelutapahtuma