Hoitotyössä toimiminen

Se on sitten loma ohi ja paluu arkeen. Ensimmäisellä kouluviikolla luvassa oli paljon asiaa käytännön perushoitotyöstä, sekä himpun verran ravitsemusta ja paljon ensiapua!

Pikkupesut kuuluvat päivittäisenä toimena meidän jokaisen elämään. Kasvojen ja käsien pesu, hammaspyykki ja suunpuhdistus. Näissä toimissa on tärkeää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan aktioivaan potilasta/asiakasta niin, että hän hoitaisi ne joko mahdollisimman itsenäisesti tai mahdollisimman pienellä avustuksella. Itsenäisesti tai avustettavaa potilasta tulisi ohjeistaa selkeästi ja kannustaa omatoimisuuteen. Hänen vireystilaansa olisi hyvä arvioida ja jos mahdollista, niin sijoittaa toimet sellaiseen hetkeen kun hän on henkisesti vireä.
Toisinaan kuitenkin potilaan voimavarat tai henkinen taso eivät riitä itsenäiseen toimintaan vaan hän on täysin avustettava. Tällöin hänelle kerrotaan selkeästi mitä tehdään ja millä tavoin, toimitaan selkeästi, ripeästi ja määrätietoisesti kuitenkin asiakasta kunnioittaen ja kuunnellen. Hampaiden harjauksessa tulisi huomioida että ei niitä ei pestä edessä seisten/istuen vaan asiakkaan vieressä tai selän takana, jolloin pää saadaan tuettua omaan hartiaan tai käsivarteen. Tarvittaessa voidaan käyttää erityistä sormeen laitettavaa tukea jos asiakas ei halua tai jaksa pitää suuta auki riittävän pitkään. Harjoittelimme hampaiden pesua toisillamme. On yllättävän vaikeaa pestä hampaat riittävän napakasti, mutta niin ettei satuta tai töki toista ikeniin.

Iäkkään ihmisen ravitsemus ja syöminen on suuri ja kokonaishyvinvointiin vaikuttava asia. Huono, liian vähäinen tai vääränlainen ravitsemus heikentää ratkaisevasti terveyttä, vaikuttaa mielenvireyteen ja jaksamiseen ja pahentaa jo olemassa olevia sairauksia. Iäkkäiden ravitsemuksessa tulisi huomioida asiakkaan kyky pureskella ruokaa, hidastunut aineenvaihdunta, kuiva suu etenkin vuodepotilailla, muuttunut maku- ja hajuaisti, sekä muistisairauksista johtuva unohtelu. Myös nestetasapainoon tulee kiinnittää huomiota koska ikääntyneet juovat usein liian vähän ja tämän seurauksena heille saattaa kehittyä nestevajausta. Ikääntyneille on olemassa omat ravintosuositukset, sekä BMI-laskuri sekä ravitsemuksen seuranta ja arviointi testi MNA. Ikääntyneiden proteiinien saantiin tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, koska liian vähäinen proteiinimäärä lisää lihaskatoa. Myös D-vitamiinin ja kalsiumin saanti tulee turvata.
Ruokailussa, samoin kuin pesuissakin tulisi tukea kuntouttavaa otetta, eli asiakas toimisi mahdollisimman itsenäisesti ja vain vähän avustettuna. Ruokailulle tulee antaa riittävästi aikaa ja ruokailutilanteen tulisi olla kiireetön, rauhallinen ja esteettinen. Lääkkeitä ei tulisi sekoittaa ruokaan, koska jos ruoka jää syömättä tai syödään vain osittain, lääke saattaa jäädä saamatta. Asiakasta voidaan myös joutua syöttämään, jolloin tilanne tulee pitää mahdollisimman rauhallisena ja syöttämisen rytmi asiakkaalle sopivana. Asiakkaalle tulee kertoa mitä ruoka sisältää ja kysytään asiakkaalta onko syöttämistahti sopiva. Asiakkaan suu puhdistetaan lautasliinalla, ei kaavita lusikalla.
Ruokailuun on olemassa paljon erilaisia apuvälineitä joilla tuetaan ikäihmisen omatoimisuutta. Esimerkiksi nokkamuki, pilli, erilaiset ruokailuvälinesiin kiinnitettävät apukahvat, paksunnokset ym, lautasen alle laitettava koroke tai nihkeä alusta jolloin lautanen ei pääse liukumaan pois alta.
Pääsimme kokeilemaan syöttämistä ja juottamista kaverille. Etenkin juottaminen oli vaikeaa kun ei oikein osannut arvioida kuinka paljon mukia olisi tullut kallistaa.

Vuodepesu ja suihkulaveri oli meidän ryhmän oma aihe. Nykyään pyritään välttämään sängyssä makuuttamista, ja siksi vuodepesuja ei enää tehdä kovin paljon. Pesussa on tärkeää noudattaa aseptista työjärjestystä, jolloin pesu tehdään aina puhtaasta likaiseen päin. Lisäksi on tärkeää huolehtia, että kaikki tarvittavat välineet ovat saatavilla. Potilaan turvallisuudesta tulee myös huolehtia niin, että hän ei pääse putoamaan sängystä. Intimiteetti ja potilaan yksityisyyden kunnioittaminen on äärimmäisen tärkeää kaikissa pesutilanteissa. Potilaan kehoa paljastetaan vain se alue mitä ollaan pesemässä, muu osa vartalosta pidetään peitettynä joko vaatteilla tai esim pyyhkeen alla. Pesu tehdään mahdollisimman yksityisesti joko verhojen tai muiden näköesteiden takana.
Video vuodepesusta ja pesujärjestyksestä

Ihonhoito ja painehaavat oli seuraavana vuorossa. Painehaava syntyy kun ihoon kohdistuu pitkäaikainen paine joka aiheuttaa kudoksessa verenkiertohäiriöitä. Painehaavalla tarkoitetaan ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurioita, jonka on aiheuttanut paine, ihon venyminen ja hankaus- yhdessä tai erikseen. Lisäksi ihon kosteudella sekä potilaan yksilöllisellä alttiudella on merkitystä kudosvaurion synnyssä. Kuvassa tyypillisen paikat joihin painehaavoja voi syntyä. Toisessa kuvassa painehaavan syntymekanismi.

Painehaavat luokitellaan neljään eri luokkaan, sekä luokittelemattomaan painehaavaan ja epäilyyn syvien kudosten vaurioista.

1. aste: Ihon vaalenematon punoitus

• Ehjän ihon vaalenematon punoitus on paikallisesti luisen ulokkeen kohdalla.
• Tummapigmenttisessä ihossa painekohdan väri voi erottua ympäröivästä alueesta, mikä kertoo ihovauriosta.
• Alue saattaa olla kivulias, kiinteä, pehmeä tai ympäröivää kudosta lämpimämpi tai viileämpi.
• Vaalenematon punoitus on uhka tai merkki painehaavan syntymisestä.

2 aste: Ihon pinnallinen vaurio

• Ihon pinnallinen haava.
• Haavassa on punainen tai vaaleanpunainen pohja, eikä siinä ole katetta.
• Vaurio saattaa ilmetä myös ehjänä tai rikkoutuneena kudosnesteen tai verensekaisen nesteen täyttämänä rakkulana.
• Haava ilmenee kiiltävänä tai kuivana, pinnallisena haavana, jossa ei ole katetta tai mustelmaa.

3 aste: Koko ihon läpäisevä vaurio

• Ihonalainen rasva voi olla näkyvissä, mutta lihaskalvo on ehjä.
• Katetta voi esiintyä, mutta se estää havaitsemasta haavan syvyyttä.
• Haavassa saattaa olla haavataskuja ja onkaloitumista.

4 aste: Ihon, ihonalaiskudoksen ja lihaskalvon läpäisevä vaurio

• Lihas, jänne, luu tai nivel on näkyvissä tai suoraan palpoitavissa.
• Haavassa on usein haavataskuja ja onkaloitumista sekä katetta tai nekroosia.
• Luussa tai luuytimessä voi olla luutulehdus.
• Painehaavan syvyys vaihtelee sen anatomisen sijainnin mukaan.

Painehaavojen hoidossa ensisijaista on niiden ehkäisy asentohoidolla. Jo muodostunutta haavaa hoidetaan sen mukaan minkä tyyppinen se on. Vakavampien painehaavojen hoito kuuluu sairaalaan tai haavanhoitoon erikoistuneelle sairaanhoitajalle.

Kuvassa muita haavatyyppejä:

Haavojen hoitoon ja sitomiseen tutustumme tarkemmin ensiavussa.

Asentohoito on tärkeä osa painehaavojen ehkäisyä. Lisäksi sillä pyritään ehkäisemään:
• ihovaurioiden synty
• lihasvauriot kuten lihasten venyminen, kutistuminen ja surkastuminen
• nivelten jäykistyminen
• nivelsiteiden ja jänteiden venyminen
• verenkiertohäiriöt

Asentohoidossa käytetään apuna erilaisia tyynyjä ja muotoiltuja tukia ja kiiloja. Asennon tulisi olla mahdollisimman rento ja vaivaton. 

Asentohoidossa käytettyjä asentoja:

Selinmakuu:

• Yleisin ja helpoin. Ei kuitenkaan verenkierrolle paras, aiheuttaa melko helposti painehaavoja esim lapaluihin ja pakaroihin.
• Polvet tulisi tukea hieman koukkuun
• Kantapäät tuetaan ilmaan niin että ne eivät osu patjaan
• Tyyny niskan alla

Päinmakuu:

• Aktivoi selän lihaksia
• Kasvot sivulle käännettynä, pieni tyyny pään alla
• Tyyny lantion alla
• Tyyny säärien alla estää varpaiden osumisen patjaan

Kylkimakuu

• Vuorotellaan molempia kylkiä
• Mahdollistaa toisen kyljen levon
• Potilas tuetaan noin 30 asteen kulmaan, ei suorassa kulmassa
• Tuet esim polvien välissä, selän takana, käsien välissä, nilkoissa tarpeen mukaan

Asentohoidossa potilaan asentoa tulee muuttaa riittävän usein (2-4h välein) painehaavojen ehkäisemiseksi ja verenkierron parantamiseksi. 

Ergonomia ja hyvinvointiteknologia 

Ergonomia tarkoittaa työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittämistä ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita.
Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa.

Ergonomian parantamiseksi on kehitetty paljon työtä helpottavia laitteita ja apuvälineitä. Jokaisen tulisin kuitenkin itse huolehtia oma työnsä ergonomiasta ja sen toteuttamisesta. Työasennoissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että työ ei olisi liian yksipuolista, nostot ja siirrot tehtäisiin jalkojen voimaa hyväksi käyttäen, kurkottelua ja kumartelua tulisi välttää, samoin lattiatasossa työskentelyä. 

Ergonomisen avustamisen periaatteet:
• suunnittele ja neuvottele
• selvitä potilaan voimavarat
• omat voimavarat ja taidot, työpari
• tarvittavat apuvälineet
• turvallisuus
• kerro potilaalle mitä tapahtuu
• työnnä, liu’uta, vedä, älä nosta, liike-energia
• älä satuta
• oma asento

Hyvinvointiteknologia jaetaan kuuteen osa-alueeseen
1. Apuvälineteknologia: Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet, mm. pyörätuoli, erikoisautot ja polkupyörät, WC-välineet, syömisen ja juomisen välineet.
2. Kommunikaatio- ja informaatioteknologia: Lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen apuvälineet, mm. kommunikointilaitteet ja -ohjelmat, ruudunlukijat, puhesynteesiohjelmat, digitaalinen teknologia ja sosiaalinen media.
3. Sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus: Valvonta-, apu-. hoiva- ja turvahälytinjärjestelmät, mm. turva- ja älyrannekkeet, turvapuhelin, näköpuhelin, lattiaturva, kukkatolppa, hyvinvointi-TV.
4. Terveysteknologiat: Seuranta- ja mittauslaitteet ja internetpohjaiset omahoidon tukijärjestelmät, mm. terveydentilan etäseurantalaitteet ja -ohjelmat (Arctic Touch & MyClinic, eHealth-portaalit, Virtu.fi palveluportaali).
5. Esteetön suunnittelu ja Design for All - ajattelu: Esteetön, kaikille sopiva suunnittelu julkisissa tiloissa ja yleisesti käytössä olevassa teknologiassa.
6. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät: Kokonaisuus, joka yhdistää potilaaseen liittyvät tiedot muihin sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviin tietoihin, mm. sähköiset potilasasiakirjajärjestelmät, muut dokumentit ja viestit.

Lisäksi meillä piti olla treenit nestetasapainosta, mutta tämä siirtyi ajanpuutteen takia toiselle viikolle.

Tällä viikolla meillä oli myös lyhyt luento erikoisruokavalioista joka jatkuu vielä seuraavallakin viikolla. Ehdimme käsitellä lyhyesti vain laktoosi-intoleranssin, maitoallergian, ruoka-aineallergiat, vilja-allergia, ristiallergian sekä kala- ja muna-allergian. 

Ensiapu taas oli täysin oma maailmansa, joka on minulle melko tuttu jo 3 aiemman EA-kurssin, sekä partion kautta. Uutena minulle tuli Defibrillaattorin käyttö jota ei vielä edellisen kerran kurssilla ollessani ollut siviilien käytössä. Kylkiasento, sidokset, kolmioliina ja elvyttäminen olivat tarpeellista kertausta jo aiemmin opittuun.