Koulussa käytiin tällä viikolla läpi erilaisia sairausryhmiä. Meillä kotihoidossa on paljon diabetes asiakkaita. On sekä ykköstyypin DN, että kakkostyypin DM potilaita. Osa hoitaa todella itsenäisesti sairauteensa liittyvät mittaukset ja lääkkeet, osa taas on täysin kotihoidon varassa ja sairaus jäisi täysin hoitamatta jos se olisi asiakkaan oman hoidon varassa. Olen jo tottunut pistämään insuliinia, pitkävaikutteiset menee aamulla ja illalla, yleisimmin Levemir, Lantus tai Toujeo. Ateriainsuliineista yleisimmät ovat Novorapid ja Apidra. Ateriainsuliinit pistetään yleensä 2-6 kertaa päivästä aina verensokerimittauksen jälkeen ja juuri ennen ruokailua. Pistettävä määrä riippuu aina vs arvosta ja jokaisella asiakkaalla on omat suositusarvot. 2. tyypin DM potilailla on etenkin metformiini tablettilääkitystä, mutta jonkin verran myös gliptiinejä.
Lääkehoito ja lääkkeenjako tapahtuu kotihoidossa lähes aina asiakkaan kotona. Lääkkeet säilytetään joko lukollisessa mediboxissa, lääkekaapissa tai vapaasti asiakkaan saatavilla. Lääkkeet jaetaan dosetteihin, yleensä viikoksi kerrallaan. Lääkkeenjaossa haasteena on usein se, että asiakas on itse samassa tilassa ja saattaa haluta jutella tai kysellä lääkkeistä tai muista asioista samanaikaisesti. Ajantasainen lääkelista löytyy asiakkaan tiedoista ja sitä päivitetään aina tarpeen mukaan vastaavan sh:n toimesta. Uusista lääkemääräyksistä viedään tieto toimistolle.
Oma ryhmäni teki esityksen muisti- ja mielenterveyssairauksista sekä lääkkeiden haittavaikutuksista. Itselleni tutuin muistisairaus kotihoidon puolelta on Alzheimer. Sen lääkehoito on jokapäiväistä työtä niin tablettien kuin muistilaastareidenkin osalta. Paljon esiintyy myös verisuoniperäisiä muistisairauksia, sekä erilaisia mielenterveysongelmia. Tämä onkin valtavan laaja ja hurjan mielenkiintoinen osa kotihoitoa. Monilla kotihoidon asiakkailla on valtavasti lääkkeitä, jopa 20-30 lääkettä päivässä. Joskus miettii itsekseen kuinka paljon lääkkeissä on päällekäisyyksiä ja turhia lääkkeitä jotka on vaan jäänyt listalle roikkumaan.
Sydän ja verisuonisairaudet, ah nuo Suomen kansallissairaudet. Niitä riittää ja on lähes jokaisella asiakkaalla kotihoidossa. Verenpainetta mitataan aamuin illoin ja välissäkin tarvittaessa. Normaalit rajata ovat tulleet tutuksi ja molempia ääripäitä on tullut nähtyä.
Yleinen hoitotavoite: <140/90 mmHg
Diabeetikon: <140/80 mmHg
Munuaissairaan: <130/80 mmHg
Hyvin iäkkään: <150/90 mmHg
Kipulääkkeitä on paljon erilaisia. Panadolia menee monilla ihan turhaankin, ja isoja määriä, koska sen vaikutus esim nivelrikkoon ja reumaan ei ole edes välttämättä kovinkaan hyvä. Tulehduskipulääkkeitä menee huomattavasti vähemmän. Kipulaastareita taas on paljon, varsinkin Fentanyylilaastareita. Itse en hirveästi ole vielä päässyt PKV-lääkkeisiin käsiksi, sainhan vasta muutamia viikkoja sitten suoritettua PKV-tentin. Tutuksi on kuitenkin tullut jo Oxynorm, nestemäisessä muodossa annettava oksikodoni. Tuttuja on myös tramal ja norspan sekä panacod. Panacod vaan aiheuttaa kovin herkästi ummetusta ja sen hoidon aikana on muistettava vatsaa pehmittävät kuidut ja valmisteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti