Sydän- ja verisuonisairaudet

Koulukin alkoi taas ja vielä pitäisi jaksaa rutistaa viimeiset viikot. Jälleen kerran palaamme samoihin tuttuihin aiheisiin joita on käyty läpi niin hytossa kun kotihoidossakin. Hivenen ehkä turhauttavaa, mutta toisaalta ENSIMMÄISTÄ KERTAA MEITÄ OPETTAA OPETTAJA, eikä esim lääkehoidon opiskelua ja laboraatioita opeta maallikko maallikolle.
Ah, lääkehoito, minä niiiiiin tykkään siitä! Yksi ehdottomia suosikkeja labrojen lisäksi.

Mutta taas palaamme siis sydän- ja verisuonisairauksiin. Tähän voisi tietysti laittaa, että katso aiemmista blogipäivityksistä, mutta käydään nyt läpi kertauksen vuoksi. Ja täytyy uuden luokan kunniaksi sanoa että lukemani esitykset ovat hieman laadukkaampia ja paremmin rajattuja kuin edellisen luokan osa esitelmistä.

Angina Pectoris, eli sydänperäinen rintakipu. Tuo Suomalaisia tappava kansantauti sepelvaltimotauti aiheuttaa mm. tätä.
Oireet: Puristava, ahdistava tai kiristävärintakipu joka voi säteillä myös vasempaan käteen, kaulaan ja leukaan.
Angina pectoris voi olla stabiili, jolloin oireet ovat aina samankaltaiset ja potilaalla on todettu sydänlihaksen hapenpuute tai sepelvaltimoahtauma. Kohtaushoitona käytetään tarvittaessa otettavaa Nitroa tai Dinitiä. Epästabiilissa sepelvaltimotaudissa taas sydänlihas kärsii ohimenevästä vaikeasta hapenpuutteesta. Sepelvaltimo on tilapäisesti tukossa, mutta hapenpuute sydänlihaksissa ei kuitenkaan johda pysyvään vaurioon. Kivut eivät helpota lääkkeellä tai levolla.
Riskitekijät: Perinnälliset tekijät, tietyt sairaudet, kolesteroli, korkea verenpaine,verensokeri,vähäinen liikunta ja tupakointi. 
Toteaminen: sydänfilmi (lepo-EKG), verikokeita, ja röntgenkuvat keuhkoista ja sydämestä.
Hoito: terveelliset elämäntavat, oireita helpottavat lääkkeet ja tarvittaessa pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Aso-tauti on valtimokovettumistauti, joka kaikkia valtimoita koskeva sairaus. Jalkojen lisäksi oireita voi ilmetä myös aivoverenkierrossa eli halvaantuminen ja sepelvaltimoissa eli sydäninfarkti ja rintakipu.
ja katkokävely johtuu ahtautuneesta valtimosta joka ei tuota riittävästi hapettunutta verta kudosten käyttöön, tämä aiheuttaa kipua jalkaan, joka häviää levossa.
Lääkäri toteaa taudin tunnustelemalla nilkan valtimoiden sykettä. 
Riskitekijät: Tupakointi, vähäinen liikunta, huono ruokavalio, muiden sairauksien väärin hoito, kuten Diabetes, ylipaino, kohonnut verenpaine, kolestroli arvot eivät ole kohdallaan.
Hoito: Tupakoinnin lopettaminen, oikea lääkitys, aktiivinen liikunta, varsinkin katkokävelystä kärsiville, oikea ruokavalio, hyvä hygienia jaloille ja iholle, leikkaushoito. 
Sydämen rytmihäiriö eli arytmia ja eteisvärinä eli flimmeri  Sydämen sähköinen säätely eri syistä häiriintyy, jonka seurauksena ytmihäiriöt ilmenevät lisälyönteinä, tykytyksinä, harvalyöntisyytenä tai epäsäännöllisenä sykkeenä. Rytmihäiriö voi olla hyvänlaatuinen, harmiton ja ohimenevä tai vaikea ja erittäin haitallinen.
Toteaminen: Rytmihäiriöitä tutkitaan EKG –laitteella 

Rasitus-EKG:lla arvioidaan suorituskykyä, sepelvaltimoiden tilannetta ja rasituksen sekä rytmihäiriöiden suhdetta toisiinsa. Holter tutkimuksella saadaan EKG:n pitkäaikasrekisteröintiä.​​

​

Erilaisia rytmihäiriöitä: Sinusbradykardia eli hidaslyöntisyys (alle 50 lyöntiä minuutissa), syynä sydänsairaus tai lääkehoito, myös kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa hidaslyöntisyyttä.​

Huimaus, väsymys, huono olo ja suorituskyvyn lasku ovat keskeisiä oireita, pahimmillaan myös tajuttomuus.​

Hoito määräytyy aiheuttajan perusteella. Lääkkeestä johtuessa, muutetaan annostusta. ​

​

Takykardia, tiheälyöntisyys (leposyke 100 lyöntiä minuutissa tai yli). Hapentarve sydämessä kasvaa ja veren virtaus heikkenee.​ Itsehoitona hengityksen pidättäminen, kämmeneen tai pulloon puhaltaminen, yskiminen, kylmän veden juonti tai ponnistelu. Uusiutumista voidaan vähentää beetasalpaajilla ja muilla lääkkeillä. Väsymys, stressi, tupakka, kahvi, alkoholi, jotkin astma- ja mielialalääkkeet, kilpirauhasen liikatoiminta ovat potilaan itsensä tunnistettavissa olevia aiheuttajia.

Eteislyönnit eli ekstrasystoliat: Kahvi, tupakka, muut piristeet, stressi, vatsantoiminnon vaivat (suolistoilma) saattavat aiheuttaa oireita, tai voimistaa niitä. Voi ilmetä myös vaikeiden sydänsairauksien yhteydessä (sepelvaltimotauti, infarkti, läppävika, verenpainetauti, kilpirauhasen toimintahäiriö). Vaarattomia, jos eivät liity varsinaiseen sydänsairauteen, jolloin lääkityksenä esim. Beetasalpaajat, digoksiini. Elämäntapamuutokset vähentävät vaivaa.

Sydämen vajaatoiminta 

Sydämen vajaatoiminta on eri syistä johtuva sairaustila, jossa sydän ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä eli veren pumppaamista elimistöön. Vajaatoiminta ei siis ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, joka voi johtua useasta eri sydänsairaudesta. Yleisimmät vajaatoiminnan syyt ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja kohonnut verenpaine.

Sydämen vajaatoiminta jaetaan kahteen tyyppiin: 

• systolisessa sydämen vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion pumppauskyky on pienentynyt  
• diastolisessa sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppauskyky on normaali tai korkeintaan lievästi pienentynyt eikä sydämen koko ole suurentunut 

Oireet: väsymys, hengenahdistus ja turvotukset

Tutkimukset: EKG, thorxröntgen, laboratoriokokeet, sydämen kaukututkimus

Hoito: Lääkitys (ACE-estäjät, nesteenpoistolääkkeet ja beetasalpaajat yleisimmät) jolla hoidetaan vajaatoiminnan syytä, sekä elintapaohjaus.

Sydäninfarkti hapenpuutteesta, joka johtaa sydänlihaksen kuolioon. Voi syntyä äkillisesti, esimerkiksi kun sepelvaltimon rasvakertymä repeytyy, jolloin suonen sisäkalvo vaurioituu ja syntyy hyytymä ja suoni umpeutuu täysin. 

Oireet: kova rintakipu, joka tuntuu laajalla alueella rintalastan takana. Kipu alkaa usein äkkiä. Se jatkuu yli 20 minuuttia. Kipu on puristavaa, painavaa tai vannemaista ja voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, ylävatsalle tai jopa selkään. Kova kipu nostaa usein kylmän hien tai aiheuttaa pahoinvointia tai hengenahdistusta. Liikkuminen voi jopa pahentaa oireita. Asento tai hengittäminen ei vaikuta rintakipuun eikä nitrolääkitys välttämättä helpota kipua. Aina ei ole välttämättä ollenkaan kipua. Erityisesti vanhuksilla, diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja muistiongelmaisilla saattaa olla näin. Heillä pääoireina ovat pahoinvointi, heikotus, epämiellyttävä olo ja hikisyys. Voi olla myös vain outoa närästyksen tunnetta.

Toteaminen: EKG ja verinäyte 

Hoito: Pallolaajennus tai liuotushoito. Jatkohoitona säännöllisen lääkitys, terveelliset elämäntavat, painonhallinta, liikunta, tupakoinnin vähentäminen/lopettaminen, alkoholinkäytön vähentäminen 

Ehkäisy: tupakoimattomuus, liikunnan lisääminen, kolesterolia alentava ruokavalio ja verenpaineen huolellinen hoito.

Kaikki sydän- ja verisuonisairaudet ovat hyvin laajasti esillä kotihoidon kentällä. Erilaiset kolesteroli, beetasalpaaja, nesteenpoistolääkkeet, sekä verenpainelääkkeet ovat lähes jokaisella asiakkaalla käytössä. Infarktista toipuminen on hyvin yleinen syy kotihoidon käyntien aloittamiselle. Itse en ole onneksi (vielä) joutunut varsinaista infarktia näkemään ja hoitamaan. Angina pectoris kohtauksia olen nähnyt useita, mutta ne ovat aina helpottaneet Dinitllä tai  Nitroilla. Sydämen vajaatoiminta todettiin juuri asiakkaalla jonka laitoin ensihoidon matkassa sairaalaan uupumuksen ja täydellisen voimattomuuden vuoksi. Kyseinen asiakas ei ole vielä palannut kotiin. Katkokävely on tullut tutuksi yhden asiakkaan kohdalla. Rytmihäiriöt, etenkin flimmeri on lähes jokapäiväisiä kotihoidossa. Ne eivät onneksi ole olleet vaarallisia, enkä toistaiseksi ole joutunut ambulanssia soittamaan rytmihäiriöiden takia. Kaikilla näillä asiakkailla on ollut beetasalpaajalääkitys ja rytmikin on tasoittunut lääkkeidenoton jälkeen. Hidaslyöntisyyttäkin on muutamalla asiakkaalla joilla sykkeen laskiessa alle 50 ohjeena on soittaa 112. Sydän- ja verisuonitautien tunnistaminen ja oikean hoidon ymmärtäminen on hurjan tärkeä osa lähihoitajan arkea. Ovathan nämä suurelta osin Suomalaisten kansantauteja.