Neurologiset sairaudet

Aivoinfarkti on verisuonitukoksen tai veritulpan aiheuttamasta aivoverenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivovaurio, jossa aivovaltimo tukkeutuu äkillisesti (usein yöllä nukkuessa). Usein tukkeuma tapahtuu ahtautuneessa valtimossa ja sen aiheuttaa hyytymä valtimossa. Verenkierron estyessä tukkeutuneen alueen aivokudos jää ilman happea ja alueen aivokudos menee kuolioon.​
Aivoinfarkti eroaa aivoverenvuodosta siinä, että infarktissa suoni tukkeutuu, verenvuodossa suoni repeää.​

• ÄKILLINEN TOISPUOLIHALVAUS​
• PUHEHÄIRIÖ​
• NÄKÖHÄIRIÖ​
• ROIKKUVA SUUPIELI​
• ​SOITA 112

Yleisimmät syyt:

• verenpainetauti​
• korkea kolesteroli
• tupakointi: kaksinkertaistaa aivovaurioriskin 
• ylipaino
• sydänperäiset syyt​
• tyypin 2 DM​
• aiemmin saatu aivoverenkiertohäiriökohtaus​
• miessukupuoli, perinnölliset tekijät ja vaihdevuodet​

Hoito:

• aivoinfarktin liuotushoito (liuotushoidosta ei ole hyötyä, jos oireen alkamisesta on kulunut enemmän kuin 4–5 tuntia.)​
•  korkean verensokerin ja ruumiinlämmön madaltaminen ja elintoimintojen turvaaminen​
• Verisuoni voidaan myös onnistua avaamaan valtimonsisäisellä katetrihoidolla, jos kuvantamistutkimuksissa havaitaan kyseessä olevan suuren verisuonen tukos.
• Veren hyytymiseen vaikuttava lääke, jonka tarkoitus on ehkäistä uusia tukoksia.
• Jos tukos on lähtöisin sydämestä, ns. verenohennuslääkitys voi tulla kyseeseen
• Verenpainelääkitys estää uusia aivoverenkiertohäiriöitä, vaikka verenpainetaso olisi normaalikin. 
• Veren rasva-arvojen alentamiseen tarkoitetut lääkkeet
• Veren sokerin alentamiseen tarkoitetut lääkkeet esim. Insuliini​

Avoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat aivoverenkierron tilapäistä häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa.

• aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esimerkiksi motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. 
• voi aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus.
• pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa.
• Seuraukset ovat yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta.
• Riskitekijät: kohonnut verenpaine, eteisvärinä ja muut sydänperäiset syyt, 2.tyypin diabetes, tupakointi, alkoholi, kohonnut kolesteroli ja ylipaino

TIA (transient ischemic attack) on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö.

• Kestää tyypillisemmin 2-15 min.
• Kohtaus aiheutuu aivovaltimon hetkellisestä tukkeutumisesta mutta, se ei ehdi aiheuttaa aivoihin pysyvää vauriota.
• TIA- kohtaus saattaa olla vakava varoitus aivoinfarktin uhkasta. Se suurentaa riskiä jopa kymmenkertaiseksi.

Oireet alkavat yleensä äkisti ja menevät ohitse viimeistään 24 tunnin kuluessa. Useimmilla väistyy jo tunnin kuluessa. Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, vaikka oireet olisivat menneet ohitse.
1. toisen puolen ylä- tai alaraajan ohimenevä heikkous
2. toisen kasvopuoliskon alaosan halvausoire (esimerkiksi toinen suupieli roikkuu)
3. vaikeus puhua tai ymmärtää puhetta
4. toisen silmän näön hämärtyminen
5.huimaus, johon liittyy näkeminen kahtena (kaksoiskuvat), nielemisvaikeus tai vaikeus muodostaa sanoja

Hoito:

• Asetyylisalihappo (aspiriini), yhdistettynä toiseen verihiutaleisiin vaikuttavaan lääkkeeseen, vähentämään verihiutaleiden tarttumista toisiinsa.
• Jos TIA on sydänperäinen esim. eteisvärinä- rytmihäiriöstä johtuva, aloitetaan verenohennuslääkitys.
• Jos syy on ahtauma kaulavaltimossa, on leikkaushoito mahdollinen.
• Hoitoon kuuluu kohonneen verenpaineen ja kohonneen veren kolesterolin tehokas hoito.
• Tupakointi tulisi lopettaa, alkoholin käyttö hyvin maltillinen.
• Painonpudotus ja liikunta on hyväksi aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä.

Aivoverenvuotoja on monenlaisia. Aivoverenvuoto voidaan erottaa aivoinfarktista pään tietokonetomografiakuvauksen avulla. Kaikista aivoverenkiertohäiriöistä 10-15 % on aivoverenvuotoja.

Spontaanissa aivoverenvuodossa suoni repeytyy ilman rakenteellista syytä tai vammaa ja syntyy vaurio.
• On aivojen sisäinen verenvuoto.
• Aivovaltimo repeytyy ja veri pääsee vuotamaan aivokudoksen sisälle.
• Syntyy verihyytymä, joka painaa ympärillä olevaa aivokudosta, johon syntyy hapenpuute.

Oireet:

• Päänsärky.
• Oksentelu.
• Toispuoleinen halvaus tai osittaisia halvausoireita. (toisen suunpielen roikkuminen)
• Tajunnan tason alentuminen.
• Puhehäiriö

SAV lukinkalvonalainen verenvuoto jossa veri pääsee kulkeutumaan aivoihin kallonsisäisten suurten valtimoiden puhkeamisen seurauksena aneurysman kautta niin sanottuun lukinkalvonalaiseen tilaan, mikä on aivokudoksen ympärillä.

Oireet: 

• Raju päänsärky.
• Tajunnan tason alentuminen.
• Oksentelu.
• Niskajäykkyys.

Aivokudoksen ulkopuoliset verenvuoto on kovakalvon ulkopuolinen vuoto (epiduraalivuoto).

• Jos on syntynyt päävamman vuoksi kallonmurtuma niin murtumalinja kulkee usein valtimoa varten muodostunutta uraa myötäillen. Tällöin kallon ja kovakalvon välissä kulkeva valtimo voi repeytyä tai katketa. Tämän johdosta kovakalvon ja luun väliin pääsee vuotamaan verta kovalla paineella, joka repii kovakalvon irti kallon sisäpinnasta. Tähän tilaan pääsee muodostumaan suuri verihyytymä.

Krooninen kovakalvon alainen vuoto ei ole varsinaisesti akuutti aivovamma.

• Usein seurausta aiemmasta päävammasta. Taustalla usein kaatuminen, joskus pienempikin isku riittää.
• Tavallisin iäkkäillä.
• Aivojen pinnalle muodostuu nestevaippa. Katso kuva.
• Painaa aivojen pintaa ja saattaa aiheuttaa oireita, kun se on riittävän paksu.
• Useimmiten vuoto syntyy, kun aivot pääsevät heilahtamaan iskun seurauksena ja kallon sisäpinnan ja aivojen välillä kulkeva siltasuoni katkeaa.

Hoito:

• Aivoverenvuotoa epäiltäessä on aina hakeuduttava sairaalatutkimuksiin soittamalla 112.
• Aivoverenvuodon hoidon tavoite on lopettaa verenvuoto ja estää vuodon uusiutuminen.
• Hoitoon vaikuttavat vuodon sijainti ja suuruus sekä potilaan vointi
• Aivojen sisäisessä verenvuodossa (ICH) leikkauksesta on harvoin hyötyä
• Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) hoito riippuu aneurysman sijainnista. Se voidaan hoitaa sisäisesti verisuonen kautta tai leikkaamalla.
  HUOM! Aivoverenvuoto potilaalle ei voida antaa normaalia liuotushoitoa sillä vuoto voi pahentua vielä entisestään.
• Hoitoja aivoverenvuodon jälkeen ovat korkean verenpaineen ja verensokerin sekä ruumiinlämmön madaltaminen ja elintoimintojen turvaaminen

MS-tauti (Multippleiskleroosi) on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Kyseessä on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Syitä ei tunneta kovin hyvin, eikä siihen tunneta ehkäisykeinoa. MS-tauti on etenemistavoiltaan monimuotoinen. Sairauden kulku on alkuun aaltoileva ja  pahenemisvaiheita tulee ja menee. Välillä voi olla pitkiä oireettomia kausia. Noin puolella sairaus muuttuu eteneväksi parinkymmenen vuoden kuluessa. Sairautta tutkitaan ja se todetaan magneettikuvauksella.

Oireet
• Näön hämärtyminen tai kaksoiskuvat
• Mielialaongelmat
• Heikentynyt tasapaino
• Käden ja jalan heikkous
• Heikentynyt lämmönsieto
• Muistin, keskittymisen ja ajattelun häiriöt
• Hermosärky
• Tuntohäiriöt, puutuminen
• Häiriöt rakon ja suolen toiminnassa
• Poikkeuksellinen uupuminen

Hoito:

• Ei ole parantavaa hoitoa
• Oireisiin lääkkeitä
• Fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus

Muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Oireet vaihtelevat sairaudesta riippuen. Tyypillistä on kuitenkin oireiden alkaminen pikkuhiljaa ja oireiden jaksottainen voimistuminen. Yleisimmät muistisairaudet ovat: Alzheimerintauti, verisuonipeärinen muistisairaus, sekamuoto, Lewyn-kappaletauti, otsa-ohimolohkon rauppeumatauti. Dementia on oireyhtymä, ei sairaus. 

 

Altistavia tekijöitä ovat:

• ikä
• sukurasite
• Downin oireyhtymä
• tupakointi
• diabetes
• masennus
• sydän- ja verisuonitaudit

Dementian oireisiin liittyy muistihäiriöiden lisäksi ainakin yksi seuraavista:

• Kielellinen häiriö (sanojen muistaminen, ymmärtäminen ja niiden löytäminen)
• Kätevyyden heikkeneminen (pukeutuminen, parran ajo)
• Tunnistamisen vaikeutuminen (kasvot, esine)
• Monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen (toimiminen ohjeiden mukaan, vieraassa paikassa suunnistaminen)
• Muutoksia tunteiden ilmaisussa ja käyttäytymisessä ilmenee usemmilla:

Toistuva kysely samasta asiasta

Vaikeiden tilanteiden välttely

Aloitekyvyttömyys

Aikaan ja paikkaan orientoitumisen vaikeus

Hoito:

• Lääkehoito sairauden mukaan
• Toimintakykyä ylläpitävä toiminta
• Toiminta- ja fysioterapia

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä, parantumaton neurologinen liikehäiriösairaus. Parkinsonin tauti johtuu tietyn keskiaivojen alueen (mustatumake) hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta; syytä tähän ei tiedetä. Tämä johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen. Parkinsonin taudin aiheuttajaa ei tunneta, eikä sitä voi ehkäistä millään tavoin.

Tärkeimmät oireet:

• Lepovapina
• Liikkeiden hidastuminen
• Lihasjäykkyys

Hoito:

• Tehokkain lääkkeistä on Levodopa, myös muita lääkkeitä
• Terveen elämäntavat, liikunta
• Fysoiterapia, toimintaterapia, puheterapia

Aivojen ja hermoston anatomia ja fysiologia

Neurologisia sairauksia esiintyy kotihoidon asukkailla paljon. Etenkin muistisairauksia, joista yleisimpänä Alzheimer. Muistisairautta sairastavia löytyy joka lähtöön. Osalla tauti on vasta alkuvaihessa ja toimintakyky vielä melko lailla ennallaan. Toisinaan muutamankin päivän loma tai vapaa saa huomaamaan kuinka nopeasti tauti voi asiakkaalla edetä. Lääkehoidosta tutuimmat ovat muistilaastari, sekä memantiini. Toki paljon muitakin lääkkeitä käytetään.

MS-tauti on itselleni näistä kaikkein vierain, ollessani henkilökohtaisena avustajana, ennen lähihoitajaopintoja, olin jonkin aikaa tuuraamassa vakituista avustajaa MS-potilaalla. Itse en päässyt lääkehoitoon tutustumaan silloin lainkaan ja koska aika jonka hänen kanssaan vietin oli melko lyhyt, jäi myös taudin oireet ja kulku melko vieraiksi.

Erilaisia aivotapahtumia, infarktia ja vuotoja on paljon. Niiden kuntouttaminen ja lääkehoito on kotihoidossa jokapäiväistä. Itselle ei (onneksi) ole vielä osunut kohdalle yhtään infarktia tai vuotoa! TIA kohtauksia olen nähnyt muutamia.

Parkinson potilaita itselle on osunut kolme. Kaikilla heistä käynnit ovat kuntouttavia ja sisältävät jumppaa, hierontaa ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Lääkitys on heidän kohdallaan omaishoitajan vastuulla, mutta Levodoba on lääkkeenä tullut silti tutuksi.