6-12-vuotias koululainen
6-7-vuotiaan psyykkinen kehitys. Esikouluikäisen lapsen sanavarasto on jo todella suuri, hän yleensä osaa jo kirjaimet sekä numerot. Lapsi osaa myös kirjoittaa oman nimensä ja lapset ovat innokkaita oppimaan uutta. Lapsen muisti ja ajattelukyky kehittyy kun hän saa keskustella aikuisten sekä oman ikäistensä lasten kanssa. Lapsi ymmärtää jo oikean ja väärän sekä reiluuden ja epäreiluuden eron.
Lapsi tarvitsee aikaa myös leikille ja legot, pikkuautot sekä supersankarileikit ovat tämän ikäisille tärkeitä. Ekaluokkalainen lapsi oppii nopeasti ja hän on valtavan kiinnostunut ympäröivästä maailmasta
6-7-vuotiaan sosiaalinen kehitys. Sosiaalliset taidot kehittyvät viimeistään esikoulun alkaessa ja lapset alkavat luomaan pysyvämpiä ystävyyssuhteita. Lapsen elämänpiiri laajenee ja koulun aloitus tuo elämään uudenlaisia haasteita. Lapsi osaa jo neuvotella ja pystyy noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä. Tässä iässä lapsella on vahva itsenäistymisvaihe, eli uhmaikä, joka voi ilmetä rajuna kiukutteluna ja sääntöjen sekä rajojen venyttämisenä. Lapsi vertailee itsenään muihin ja pelkää epäonnistumista. Taantuminen pikkulapseksi on tavanomaista ja lasta kannattaakin kannustaa ja kehua hänen päivttäisissä toimissaan. Läheisyys ja hellyys ovat tärkeitä psyykkiselle kehitykselle, hän on vielä hyvin riippuvainen vanhemmistaan vaikka pyrkiikin irrottautumaan heistä. Lapsi tarvitsee rajoja ja selkeitä rutiineita elämäänsä tunteakseen turvallisuutta.
6-7-vuotiaan fyysinen ja motorinen kehitys. Kasvu on tasaista ja hitaampaa kuin aiemmin. Raajat kasvavat pituutta ja lapsi kasvaa pyrähdyksittäin. Liikunta on tärkeää fyysiselle ja motoriselle kehitykselle. Motorisiin taitoihin vaikuttaa harjaannus sekä ikä, ei niinkään sukupuoli. Tässä iässä aivojen kehitys on suurempaa kuin muu fyysinen kehitys.
7-9-vuotias lapsi on aktiivinen ja sosiaalinen. Teini-iän tuomat haasteet ovat vielä edessäpäin ja eletään helppoa suvantovaihetta. Tässä iässä hampaat vaihtuvat pysyviin ja suuhygienia on tärkeää. Vanhempien tulisi auttaa hampaiden harjauksessa kymmeneen ikävuoteen asti. Suositus on että hampaat pestäisiin kaksi kertaa vuorokaudessa, aamulla ennen aamupalaa, aamupalan jälkeen xylitol-purkka tai -pastilli ja illalla noin puoli tuntia iltapalan syömisen jälkeen ennen nukkumaanmenoa. Hampaita tulisi pestä 2 minuuttia jonka jälkee sylkäistään, fluoria ei kuitenkaan huuhdota pois.
9-12-vuotiaan kanssa tulisi jo keskustella murrosiästä. Luottamuksellista suhdetta vanhempiin on hyvä ylläpitää ja vahvistaa. Tytöillä murrosikä voi alkaa jo 10-vuotiaana, pojilla hieman myöhemmin. Vaihtelut ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Lapsi kaipaa tukea ja turvaa, vanhempien tulisikin olla jämäköitä, mutta antaa tilaa kasvulle ja itsenäistymiselle.
9-12-vuotiaan psyykkinen kehitys. Tässä iässä ajattelu on jo abstraktilla tasolla ja lapsi ymmärtää syy-seuraussuhteet. Hänellä on hyvä muisti ja hän osaa työskennellä ryhmässä. Lapsi keskustelee ja pohtii paljon ja moraalikäsitys nousee uudelle tasolle, hän osaa pyytää anteeksi ja tehdä kompromisseja. Lapsi on herkkä kritiikille ja kaipaa jo itsenäisyydentunnetta.
9-12-vuotiaan sosiaalinen kehitys. Kaverit ovat lapsille tärkeitä ja heidän mielipiteensä tärkeämpiä kuin vanhempien. Lapset ovat luonnostaan liikunnallisia ja pelaavat mielellään erilaisia pihapelejä. Myös erilaiset tietokepelit kiinnostavat ja tässä iässä viimeistään tulisi opettaa lapselle turvallista median käyttöä ja pitää huolta ikärajojen noudattamisesta. Nettisuosituksena on että nettiaikaa olisi puolet vähemmän kuin liikuntaa. Eli esimerkiksi 2h liikkumisesta saisi 1h peliaikaa.
Kiusaaminen Tässä iässä kiusaaminen kasvaa ja lapset hakevat kavereiden hyväksyntää. Kiusaaminen voi olla sanallista, epäsuoraa (esim kaveriporukasta ulos jättäminen), fyysistä tai sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista. Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on vaikeaa. Kiusaaminen vaikuttaa lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun ja voi jättää elinikäiset traumat.
Lapsi tarvitsee aikaa myös leikille ja legot, pikkuautot sekä supersankarileikit ovat tämän ikäisille tärkeitä. Ekaluokkalainen lapsi oppii nopeasti ja hän on valtavan kiinnostunut ympäröivästä maailmasta
6-7-vuotiaan sosiaalinen kehitys. Sosiaalliset taidot kehittyvät viimeistään esikoulun alkaessa ja lapset alkavat luomaan pysyvämpiä ystävyyssuhteita. Lapsen elämänpiiri laajenee ja koulun aloitus tuo elämään uudenlaisia haasteita. Lapsi osaa jo neuvotella ja pystyy noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä. Tässä iässä lapsella on vahva itsenäistymisvaihe, eli uhmaikä, joka voi ilmetä rajuna kiukutteluna ja sääntöjen sekä rajojen venyttämisenä. Lapsi vertailee itsenään muihin ja pelkää epäonnistumista. Taantuminen pikkulapseksi on tavanomaista ja lasta kannattaakin kannustaa ja kehua hänen päivttäisissä toimissaan. Läheisyys ja hellyys ovat tärkeitä psyykkiselle kehitykselle, hän on vielä hyvin riippuvainen vanhemmistaan vaikka pyrkiikin irrottautumaan heistä. Lapsi tarvitsee rajoja ja selkeitä rutiineita elämäänsä tunteakseen turvallisuutta.
6-7-vuotiaan fyysinen ja motorinen kehitys. Kasvu on tasaista ja hitaampaa kuin aiemmin. Raajat kasvavat pituutta ja lapsi kasvaa pyrähdyksittäin. Liikunta on tärkeää fyysiselle ja motoriselle kehitykselle. Motorisiin taitoihin vaikuttaa harjaannus sekä ikä, ei niinkään sukupuoli. Tässä iässä aivojen kehitys on suurempaa kuin muu fyysinen kehitys.
7-9-vuotias lapsi on aktiivinen ja sosiaalinen. Teini-iän tuomat haasteet ovat vielä edessäpäin ja eletään helppoa suvantovaihetta. Tässä iässä hampaat vaihtuvat pysyviin ja suuhygienia on tärkeää. Vanhempien tulisi auttaa hampaiden harjauksessa kymmeneen ikävuoteen asti. Suositus on että hampaat pestäisiin kaksi kertaa vuorokaudessa, aamulla ennen aamupalaa, aamupalan jälkeen xylitol-purkka tai -pastilli ja illalla noin puoli tuntia iltapalan syömisen jälkeen ennen nukkumaanmenoa. Hampaita tulisi pestä 2 minuuttia jonka jälkee sylkäistään, fluoria ei kuitenkaan huuhdota pois.
9-12-vuotiaan kanssa tulisi jo keskustella murrosiästä. Luottamuksellista suhdetta vanhempiin on hyvä ylläpitää ja vahvistaa. Tytöillä murrosikä voi alkaa jo 10-vuotiaana, pojilla hieman myöhemmin. Vaihtelut ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Lapsi kaipaa tukea ja turvaa, vanhempien tulisikin olla jämäköitä, mutta antaa tilaa kasvulle ja itsenäistymiselle.
9-12-vuotiaan psyykkinen kehitys. Tässä iässä ajattelu on jo abstraktilla tasolla ja lapsi ymmärtää syy-seuraussuhteet. Hänellä on hyvä muisti ja hän osaa työskennellä ryhmässä. Lapsi keskustelee ja pohtii paljon ja moraalikäsitys nousee uudelle tasolle, hän osaa pyytää anteeksi ja tehdä kompromisseja. Lapsi on herkkä kritiikille ja kaipaa jo itsenäisyydentunnetta.
9-12-vuotiaan sosiaalinen kehitys. Kaverit ovat lapsille tärkeitä ja heidän mielipiteensä tärkeämpiä kuin vanhempien. Lapset ovat luonnostaan liikunnallisia ja pelaavat mielellään erilaisia pihapelejä. Myös erilaiset tietokepelit kiinnostavat ja tässä iässä viimeistään tulisi opettaa lapselle turvallista median käyttöä ja pitää huolta ikärajojen noudattamisesta. Nettisuosituksena on että nettiaikaa olisi puolet vähemmän kuin liikuntaa. Eli esimerkiksi 2h liikkumisesta saisi 1h peliaikaa.
Kiusaaminen Tässä iässä kiusaaminen kasvaa ja lapset hakevat kavereiden hyväksyntää. Kiusaaminen voi olla sanallista, epäsuoraa (esim kaveriporukasta ulos jättäminen), fyysistä tai sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista. Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on vaikeaa. Kiusaaminen vaikuttaa lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun ja voi jättää elinikäiset traumat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti